Wen työskentelee teurastamolla lääkäri isänsä apulaisena, Teurastamolla kuoli nuori poika vuosia sitten, mutta on sanottu, että poika jäi kummittelemaan. Tuota mystistä haamua suorastaan palvotaan ja uskotaan sen toteuttavan toiveita. Wen ei usko moiseen humpuukkiin, mutta hän toivoo kostoa, ja saakin sen veren kera.Kirjassa on todella paljon seksististä käytöstä ja Itanya ihmisten keskuudessa naiselle kaikki kaikessa on hänen siveytensä säilyminen, muutoin hän ei kelpaa vaimoksi tai oikeastaan yhtään miksikään. Toisaalta taas miehet ovat pervoja, jotka eivät välttele lähentelyä ja ehkä pahinta kirjassa oli Wenin pomo, jolla selkeästi oli aikeita suoraan sanottuna raiskata tämä. Onneksi on ghost <3
Hahmot ovat mitä mielenkiintoisimpia. Päähenkilömme loppujen lopuksi omistaa aivot, vaikkakin hän minusta sieti liikaa lähentelyä, mutta toisaalta hänellä ei ollut siihen muuta vaihtoehtoa kuin kestää.
Ghost oli minusta omalla tavallaan surullisen kaunis henkilö, jolla oli enemmän syvyyttä kuin ehkä aluksi haluaa ymmärtää, ja no olihan hän kyllä pelottavakin hahmo, mutta omalla kömpelöllä tavallaan niin hellä, että ihan sattuu. Melik taas oli erilainen, voimakas ja omalla tapaansa dominoiva. Silti en ihan hänelle syttynyt. Ghosti oli enemmän makuuni.
"I wanted to build a world where you and I could play and live
and where no one else would harm us, ever." -Bo the Ghost
Tunnelma on omalla tavallaan steampunk henkinen. Tämä johtuneen eniten Ghostista. kirjailija on upeasti kuvaillut ghostin rakentamia koneita ja selittänyt niiden mekaniikat. Ne ovat suorastaan nerokkaita vaikkakin tappavia. Kerronta oli sulavaa ja kirja piti otteessaan ja päästi pois vasta viimeisellä sivulla.
Pidin kirjasta sen suorasukkaisuuden vuoksi, sensuroimattomuudesta ja moniulotteisuudesta. Seuraavaa kirjaa odotellen!
"We cannot own each other, Bo. We can only offer what is ours to give." -Wen
Arvostelu: <3<3<3<
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti